Kohti oppivaa organisaatiota: konstruktion muodostaminen oppimisen ja johtamisen välisistä riippuvuussuhteista
Suominen, Jouni (2011)
Kustantaja: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Sarja/Series A-7-2011
Painopaikka: Uniprint, Turku 2011
Väitöskirjatyön lähtökohtana on ollut havainto, jonka mukaan organisaatiossa tapahtuvia muutoksia voidaan kuvata ja jäsentää luontevasti erilaisten oppimisprosessien avulla. Usein muutosprosessit eivät kuitenkaan ole toteutuneet odotetulla tavalla, vaan organisaatioissa työskentelevät ihmiset ovat kokeneet muutokset varsin kaoottisina ja jopa työmotivaatiota alentavina tekijöinä. Harvardin yliopistossa toimineen John P. Kotterin tutkimusten mukaan muutoksen kokonaisvaltainen toteuttaminen edellyttää omaa johtamisfilosofiaa, joka poikkeaa jo lähtökohtaisesti perinteisistä johtamistyyleistä. Kotter on analysoinut satojen yritysten muutosprosesseja ja millaiset johtamiskäytännöt ovat joko edistäneet tai suorastaan estäneet muutoksen aikaansaamista halutulla tavalla.
Kotterin esittämästä muutosjohtajuuden vaihemallista voidaan käsitteellisesti erottaa erilaisia ja eritasoisia oppimisprosesseja. Tutkimuksen avulla on haluttu selvittää, miten johtamisen avulla voidaan vaikuttaa erilaisten oppimisprosessien realisoitumiseen organisaatiossa ja miten oppimista tulisi johtaa, jotta Kotterin esittämä yrittäjämäinen ja oppimisintensiivinen ilmapiiri voitaisiin saavuttaa.
Tutkimuksen avaintuloksena voidaan pitää sitä, että Kotterin esittämä muutosjohtajuuden ideaalimalli saa luontevan selityksensä kasvatustieteen oppimisteorioista sekä voimaantumista koskevasta teoriaperustasta. Samalla on voitu osoittaa oppimisen ja johtamisen välinen keskinäinen riippuvuussuhde, jonka mukaan organisaation omaksuma johtamiskognitio (johtajan käsitys maailmasta ja ihmisestä) vaikuttaa organisaation oppimiskykyyn sekä millaisella johtamistavalla voidaan vaikuttaa muutosprosessien onnistumiseen. Samalla tulee ymmärretyksi myös se, miksi ja millä ehdoin organisaatioiden muutokset myös usein epäonnistuvat.
Tutkimuksen yhtenä avaintuloksena voidaan pitää se, että valtavirran organisaatiotutkimus ei ole aiemmin kyennyt tunnistamaan näitä johtamisen avulla muodostettuja oppimisprosesseja ja näin organisaatioiden osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen ei ole ollut usein mahdollista. Organisaatiomuutoksiin haasteet voidaan ymmärtää usein juuri johtamista koskevan pedagogisen osaamisen ongelmina ja puutteina. Samoin henkilöstön heikko sitoutuminen organisaation tavoitteisiin, työuupumus, stressi ja työssä viihtymättömyys voidaan nähdä juuri johtamisen ongelmana: muutosta eli oppimista ei ilmeisesti ole osattu johtaa oikealla tavalla.
